Kodin sisäverkko kuntoon

Maailman nopeimmaksi luvattukaan verkkoyhteys ei paljon lämmitä, jos netti pätkii. Tyypillisesti asiakkaan ensimmäinen reaktio on tällaisessa tapauksessa soittaa operaattorille ja haukkua sekä yhteys että sen tarjoaja alimpaan helvettiin. Tai niin ainakin allekirjoittanut on joskus kypsästi toiminut.

Vika ei kuitenkaan ole aina operaattorin päässä. Vähintään yhtä usein ongelma on kodin sisäverkossa.

Maailman nopeinkin nettiyhteys toimii vain niin hyvin kuin kodin sisäverkko.

Nettioperaattorit eivät ole juuri pitäneet esillä sitä faktaa, että toimiva sisäverkko on aivan yhtä tärkeä osa kodin tietoliikenneinfrastruktuuria kuin itse nettiyhteys. Operaattorit ovat myös maksaneet laiminlyönnistään. Moni negatiivinen arvostelu ja vielä useammat asiakaspalvelun saamat haukut olisivat jääneet saamatta, jos asiakas olisi ohjeistettu jo nettiliittymää ostettaessa päivittämään myös kodin sisäverkko ajan tasalle. 

Käyn tässä tekstissä lyhyesti läpi seuraavat asiat: 

  • Mikä on sisäverkko? 
  • Mitä ovat sisäverkon yleisimmät ongelmat? 
  • Mitä toimiva sisäverkko vaatii? 

Tämän luettuasi osaat ryhtyä toimenpiteisiin ja potkia pätkivän nettiyhteyden historian sivuille, jonne se kuuluu. 

Mikä on sisäverkko?

Sisäverkko on kodin seinien sisäinen verkkoalue. Se alkaa päätelaitteesta, joka ottaa vastaan ulkoa tulevan nettisignaalin. Kyseinen vekotin jakaa puolestaan nettiyhteyden talon sisällä eri laitteisiin joko lankaa tai langatonta verkkoa pitkin. Myös signaalin kantamaa laajentavat tukiasemat kuuluvat sisäverkkoon. Tukiasemat voivat olla yhteydessä toisiinsa joko langattomasti tai langallisesti. 

Operaattorit toimittavat usein nettiyhteyden mukana (yleensä esteettisesti varsin puutteellisen) muovilootan, jolla otetaan yhteys ulkoverkkoon. Tämän pakollisen ensiaskeleen jälkeen operaattorit siirtävät vastuun sisäverkon toiminnasta käyttäjälle. 

Teoriassa kodin keskeiselle paikalle täräytettynä tuo härveli lähettää tasaisen signaalin langattomasti ympäri kotia, jolloin sen kaikissa nurkissa voi surffata internetin ihmemaassa. Käytännössä näin ei kuitenkaan yleensä ole. 

Sisäverkon ongelmat

Ensinnäkin perinteisessä WLAN-teknologiassa (eli käytännössä langattomassa sisäverkossa) on samat ongelmat kuin mobiiliyhteyksissä: signaali heikentyy hurjasti seinien läpi kuljettaessa. Jo pelkästään oven sulkeminen modeemin ja nettiin pyrkivän laitteen väliltä voi leikata signaalista leijonanosan. 

Tämän lisäksi elämme edestakaisin sinkoilevien datapurkauksien keskellä, ja sisäverkon signaalia häiritsevät usein myös muut – jopa naapurien – laitteet. Vahvempi signaali voittaa, joten huonossa tapauksessa netti pätkii myös siksi, että naapurilla on hyvät laitteet, mutta sinulla ei. 

Sekään ei lohduta, että alan vekottimien sielunmaiseman ymmärtäminen ei ole maallikolle mikään läpihuutojuttu. Laitteiden nimissä ja tuotekuvauksissa vilisee termejä, kuten 4G, LTE, ADSL, VDSL, WiFi, MU-MIMO, Mbps, Gigabit tai Ethernet. 

Vähemmästäkin ahdistuu. 

Termiviidakon läpi ei päänsäryttä pääse, ja monelta jäävät siksi laitteet päivittämättä. Suuri osa netinkäyttäjistä onkin tilanteessa, jossa kodin modeemi on joko iänikuisen vanha, valmistettu tukemaan eri tekniikkaa tai tarkoitettu pienemmille datamäärille. Näin nettisignaalin vastaanottava laite ei osaa hyödyntää yhteyttä täysmääräisesti, eikä luonnollisesti voi välittää sitä eteenpäin yhtään sen voimakkaampana.  

Miten toimiva sisäverkko rakennetaan?

Ensimmäisenä tulee huolehtia siitä, että edellä mainittu, ulkoa signaalin vastaanottava päätelaite on ajan tasalla. Sen suorituskyky määrittää koko sisäverkon maksiminopeuden. 

Seuraavaksi tulee huolehtia siitä, että talon jokaiseen nurkkaan ulottuu joko  

  1. langaton signaali tai
  2. piuha tukiasemasta verkkoon haluavaan laitteeseen.

Jos kaikki laitteet olisivat piuhalla kiinni, olisi sisäverkko nyt valmis ja toimintakunnossa. Nykypäivänä suurin osa laitteista toimii kuitenkin vain langattomasti. Etenkin kännykkää haluamme räplätä käytännössä talon joka kolkassa. Keskitymme tässä siis langattomaan verkkoon. 

Langattoman verkon laajentamiseen on ollut tarjolla reitittimiä yhtä kauan kuin langattomia verkkoja on ollut olemassa. Lisäämällä tukiasemien määrää voidaan levittää signaalin peittoa niin, että se kattaa koko rakennuksen. 

Perinteisen mallin ongelma on, että jokaisen langattoman tukiaseman on pitänyt saada erikseen yhteys päätelaitteeseen. Isossa talossa tai paksujen lattioiden ja seinien läpi se on usein mahdotonta. Laitteet eivät myöskään ole osanneet vaihtaa kunnolla tukiasemasta toiseen, vaan netti on pätkinyt talossa liikuttaessa. 

Ratkaisu ongelmaan on uusilla Mesh-laitteilla rakennettu Wi-Fi-verkko. 

Mikä on Mesh?

Lyhyesti: yksi saumaton Wi-Fi-verkko, yksi salasana, nolla katkennutta signaalia.

Mesh-verkko on uuden sukupolven langaton verkkoratkaisu. Se tekee periaatteessa saman kuin perinteisetkin tukiasemat, mutta kahdella tärkeällä erotuksella:

  1. Edellisen sukupolven laitteet eivät osaa siirtyä jouhevasti tukiasemasta toiseen, mutta Mesh-verkko osaa.
  2. Jokaisen Mesh-reitittimen ei tarvitse saada suoraan yhteyttä modeemiin. Riittää, että ne saavat yhteyden toiseen Mesh-laitteeseen.

Meshin avulla voidaan luoda saumattomasti toimiva langaton verkko suureenkin kotiin. Verkko muodostetaan kahden tai useamman Mesh-reitittimen avulla. Yksi laitteista ottaa yhteyden verkkoon, ja loput laajentavat käyttöalueen satelliittien tavoin.  

Erityisesti Mesh-tekniikka loistaa siinä, että siihen kytketyt laitteet voivat käyttää samanaikaisesti useampaa eri verkkosignaalia. Tarvittaessa laite vaihtaa vahvimpaan vaihtoehdoista ilman, että käyttäjä huomaa mitään muutosta. Käytettävissäsi on näin aina nopein mahdollinen yhteys. 

Mesh-laitteet ovat siis periaatteessa samanlaisia kuin muinaiset reitittimet, mutta suunniteltu kamppaamaan vanhojen laitteiden ongelmat. Suosittelemme lämpimästi päivittämään sisäverkon nykypäivään, jotta saat internetyhteydestäsi kaiken irti.

Miksi uusia sisäverkko, jos vanhallakin pärjää?

Verkossa olevia laitteita on vuosi toisensa jälkeen enemmän kuin ennen. Langattoman verkkoyhteyden vaativat nykyään puhelimien, tietokoneiden ja tablettien lisäksi myös televisio ja monet kodinkoneet.  

Kysymys ei ole edes pelkästään laitteiden määrästä, sillä myös dataa siirtyy verkon kautta joka vuosi edellistä enemmän. Tietoliikenteen kasvu vaatii paremmat yhteydet, aivan vastaavasti kuin lisääntynyt autoilijoiden määrä pakotti menneinä vuosikymmeninä panostamaan tieverkostoon. Mutaiset kärrypolut eivät vedä samanlaisia liikennemääriä kuin moottoritiet.

Tämän päivän datamäärillä vanhentunut modeemi tai reititin huutaakin hoosiannaa joutuessaan huolehtimaan yksin koko kodin verkkoliikenteestä. 

Ihminen on mukautuvainen olento. Olemme niin tottuneet häiriöherkkään nettiin, ettemme osaa vaatia siltä täyttä suorituskykyä. Haastankin nyt sinut ottamaan punaisen pillerin ja päivittämään sisäverkkosi nykyaikaan. Takaan silmiesi avautuvan.

Punainen vai sininen pilleri? 

Haluan antaa kuitenkin varoituksen sanasen: Kun kerran totut aikuisten oikeasti toimivaan nettiyhteyteen, ei vanhaan ole enää paluuta!

Jos sisäverkko on jo kunnossa, mutta nettiyhteys silti hanurista, tilaa Täyskuidun takuuvarmasti nopea, edullinen ja toimintavarma valokuituliittymä. Siihen totuttuasi et edes muista aikaa, jolloin suoratoistopalvelut pätkivät:

Tilaa nyt